Lähetä maksumuistutus helposti perintäfirman kautta
Lähetä maksumuistutus helposti perintäfirman kautta – jatkossa perintäyhtiö hoitaa koko prosessin maksumuistutuksesta mahdollisiin myöhempiin toimenpiteisiin. Rahoituspiste toimii yhteistyössä luotettavan kotimaisen perintäyhtiön kanssa. Siirry alta kumppanimme perintäpalveluun.
Tee toimeksianto
Asiantunteva perintä parantaa kassavirtaa
Asiansa osaava perintätoimisto on velkojan paras kumppani. Oikein mitoitetut ja ajoitetut perintätoimet takaavat sen, että saat saatavillesi maksun niin pian kuin se suinkin on mahdollista. Perintää ei kannata jättää silloin tällöin lähetettyjen maksumuistutusten varaan, sillä näin toimiessa teet suurta hallaa omalla kassavirrallesi. Aloita perintä lähettämällä maksumuistutus yhteistyökumppanimme palvelun kautta.
Mikä on maksumuistutus?
Maksumuistutus on ensimmäinen velalliselle toimitettava kirjallinen ilmoitus erääntyneestä ja
suorittamatta jääneestä maksusta. Yleisin syy maksun viivästymiseen on inhimillinen unohdus tai laskun katoaminen ja ilmoituksen tarkoituksena on nimensä mukaisesti muistuttaa vastaanottajaa saatavan olemassaolosta. Muistutus sisältää muun muassa erittelyn saatavan määrästä, muistutuskuluista ja viivästyskorosta, sekä ohjeet velan maksamiseen.
Mitä muistutuksesta tulee käydä ilmi?
- Velkojan nimi, osoite ja muut yhteystiedot
- Velallisen nimi ja osoite
- Alkuperäisen erääntyneen laskun tiedot, eli laskun numero, eräpäivä, pääoma ja päiväys
- Erittely saatavan alkuperäisestä summasta, muistutuskuluista ja viivästyskorosta
- Velan kokonaissumma ja uusi eräpäivä
- Velkojan tilinumero ja tarvittavat lisäohjeet saatavan maksamiseen
Milloin ja miten maksumuistutus voidaan lähettää?
Maksuttoman muistutuksen lähettäminen sekä yritys- että kuluttajaperinnässä on sallittua heti saatavan eräännyttyä, mutta viiden euron muistutuskulut voidaan periä kuluttajavelalliselta vasta kahden viikon kuluttua alkuperäisen laskun erääntymisestä.
Yritysperinnässä muistutuksen saa lähettää nopeammalla aikataululla, 10 päivän kuluttua laskun eräpäivästä.
Virallinen muistutus lähetetään velalliselle aina kirjeen muodossa. Moni yritys käyttää lisäksi sähköposti- tai tekstiviestimuistutuksia nopeuttaakseen tiedonvälitystä.
Kenen tehtävä maksumuistutuksen lähettäminen on?
Velkoja voi lähettää muistutuksen itse, tai vaihtoehtoisesti ulkoistaa perinnän ammattilaiselle. Tällöin perintään erikoistunut toimija hoitaa muistutusten lähettämisen ja toimeksiannon tehnyt yritys voi käyttää vapautuneet resurssinsa muuhun liiketoiminnan edistämiseen.
Mitä seurauksia maksamatta jätetty maksumuistutus aiheuttaa?
Jos velallinen ei ole maksanut velkaa viimeistään kahden viikon kuluttua muistutuksesta, voidaan tälle lähettää ensimmäinen perintäkirje eli maksuvaatimus. Jotkin yritykset lähettävät ennen perintäkirjettä vielä toisen muistutuksen, mutta tämä ei ole perintälain edellyttämä toimintatapa. Maksuvaatimuksen vastaanottaja saa maksaakseen alkuperäisen pääoman lisäksi perintäkulut. Suorittamaton maksumuistutus ei vielä aiheuta maksuhäiriömerkintää velallisen luottotietoihin, vaan merkintä syntyy vasta oikeudellisen perinnän seurauksena.
Perintätoimet vaiheittain
Perintätoimet voidaan jakaa vapaaehtoiseen ja oikeudelliseen perintään. Toimenpiteet vaihtelevat riippuen esimerkiksi siitä, onko velallisena yksityishenkilö vai yritys.
1. Maksumuistutus
Kuluttajaperinnässä velkoja voi lähettää velalliselle muistutuskirjeen, kun velan erääntymisestä on kulunut vähintään 14 vuorokautta. Yrityssaatavien kohdalla muistutus lähetetään 10 päivän kuluttua laskun eräpäivästä.
2. Vapaaehtoinen perintä
Vapaaehtoisen perinnän tavoitteena on saada velallinen suorittamaan maksamaton velka muistuttamalla tätä saatavan olemassaolosta ilman oikeustoimia. Kuluttajasaatavissa ensimmäinen maksuvaatimus lähetetään, jos maksumuistutus on ollut erääntyneenä vähintään kaksi viikkoa. Mikäli ensimmäisellä maksuvaatimuksella ei ole toivottua vaikutusta, lähetetään kuluttajalle vielä toinen maksuvaatimus ennen oikeudelliseen perintään ryhtymistä.
Yrityssaatavien perinnässä maksuvaatimus voidaan lähettää nopeammalla aikataululla, 10 päivän kuluttua muistutuksen erääntymisestä. Jos velka jää vaatimuksesta huolimatta maksamatta, lähetetään yritysvelalliselle tratta, eli julkisuusuhkainen maksuvaatimus. Tratta luo velalliselle painetta maksun suorittamiseen, sillä maksamattomana se voi johtaa tratan julkiseen protestointiin, jolloin yrityksen maksuhäiriöt tulevat yleiseen tietoon ja niistä ilmoitetaan talousalan julkaisuissa.
3. Oikeudellinen perintä
Saatava siirretään oikeudelliseen perintään, mikäli velalliselta ei saada maksusuoritusta vapaaehtoisen perinnän keinoin. Oikeudellisella perinnällä voidaan viimeisenä keinona hakea käräjäoikeuden toimeenpanoperustetta, joka mahdollistaa velallisen omaisuuden ulosmittaamisen saatavan maksamiseksi. Perintäfirma neuvottelee aina asiakkaan kanssa oikeustoimiin ryhtymisestä, joten perintätoimet eivät välttämättä etene tähän pisteeseen saakka.
Milloin velka vanhentuu?
Velan yleinen vanhentumisaika sekä kuluttaja- että yrittäjäsaatavissa on kolme vuotta. Mikäli saatavalla on ulosottoperuste, eli esimerkiksi tuomioistuimen antama lainvoimainen tuomio, vanhenee velka viidessä vuodessa ulosottoperusteen antamisesta. Vanhentumisaika lähtee juoksemaan laskun alkuperäisestä eräpäivästä. Jos eräpäivää ei ole erikseen määritelty, alkaa saatavan vanhentuminen hetkestä, jolloin kaupan kohde on luovutettu ostajalle tai velkojana toimivan osapuolen suoritusvelvollisuuden katsotaan täyttyneen. Lainmukaista vanhentumisaikaa ei voida muuttaa lyhyemmäksi tai pidemmäksi erillisellä sopimuksella. Tämänkaltainen sopimus on laiton, eikä siten päde oikeudessa.
Velkojan on mahdollista estää saatavan vanhentuminen lähettämällä yleisen vanhentumisajan aikana velalliselle kirjallinen maksumuistutus avoimesta velasta, tai nostamalla kanne saatavasta. Tällöin vanhentumisaika katkeaa ja alkaa jälleen alusta alkuperäisen pituisena. Velan voimassaoloa ei ole kuitenkaan mahdollista pitkittää katkaisutoimenpiteillä ikuisesti, sillä jokaisella saatavalla on lopullinen vanhentumisaika, jonka jälkeen velan perintä ei ole enää laillista. Kahden luonnollisen henkilön välinen saatava vanhentuu lopullisesti 25 vuodessa, ellei velalla ole tuomioistuimesta haettua ulosottoperustetta. Ulosottoperusteen johdosta lopulliseksi vanhentumisajaksi muodostuu 20 vuotta. Yritysten väliset velat ja yritysten kuluttajilta perimät saatavat vanhentuvat 20 vuodessa.
Jälkiperintä estää velkaa vanhenemasta
Joissakin tapauksissa velallinen voidaan todeta tilapäisesti maksukyvyttömäksi, eikä velan aktiivinen perintä ole kannattavaa. Tällöin saatava voidaan siirtää jälkiperintään, jonka tarkoituksena on estää velan vanheneminen. Jälkiperinnän aikana velallisen maksukykyä arvioidaan pitkän ajan kuluessa ja jos tilanteessa tapahtuu muutoksia, on velkojalla mahdollisuus ryhtyä jälleen aktiivisempiin perintätoimiin.
Perintäkulujen enimmäismäärät
Yritysperinnän enimmäiskuluja ei ole ennen vuotta 2021 erikseen määritelty perintälaissa, vaan hyvän perintätavan mukaan kulujen oli oltava kohtuullisia. Yritysperinnän kulut määriteltiin tapauskohtaisesti ja ne muodostuivat muun muassa velkapääoman, sekä toimeksiannon haastavuuden ja siihen käytetyn työajan perusteella. Vuonna 2021 asiaan tuli kuitenkin muutos, kun voimaan astui uusi perintälaki.
Kuluttajaperinnän osalta lainsäädäntö on tiukempi ja kulujen enimmäismäärät määritellään perintälaissa tarkemmin: yksityishenkilölle lähetetty kirjallinen maksumuistutus sisältää aina kiinteän viiden euron perintäkulun saatavan pääomasta riippumatta.
Ensimmäisen perintäkirjeen eli maksuvaatimuksen kulut riippuvat velkapääoman määrästä. Yli tuhannen euron saatavasta lisäkuluja tulee maksettavaksi 50 euroa. Jos velkasumma on sadan ja tuhannen euron väliltä, muodostuu kulujen määräksi 24 euroa. Alle sadan euron saatavasta maksuvaatimuksen vastaanottaja maksaa 14 euron perintäkulut.
Toisen maksuvaatimuksen kulut ovat 50% ensimmäistä vaatimusta pienemmät. Tuhannen euron ylittävästä velasta vaaditaan 50 euron sijaan 25 euroa ja niin edelleen.
Perinnän kokonaiskuluille on asetettu yläraja, jonka yli kulut eivät saa nousta kuin erityistapauksissa. Perintäkulujen ylärajan ylittäminen voidaan sallia esimerkiksi silloin, jos velkojalle on aiheutunut perinnästä ylimääräisiä kuluja esimerkiksi normaalia suuremman työmäärän vuoksi. Jos kulujen yläraja ylittyy, on velkojan ilmoitettava asiasta velalliselle ja toimitettava tälle erittely perintäkuluista perusteineen. Mikäli velka on suoraan ulosottokelpoinen, ei velalliselta ole luvallista periä enimmäismäärän ylittäviä kuluja. Normaaleissa olosuhteissa kulujen yläraja alle sadan euron saatavissa on 60 euroa, 100 €- 1000 € saatavissa 120 euroa. Yli tuhannen euron velkojen kulukatto on asetettu 210 euroon ja suoraan ulosottokelpoisten saatavien 51 euroon.
Saatavatyypit
Saatavat voidaan jakaa kahteen ryhmään, Julkisoikeudellisiin ja yksityisoikeudellisiin saataviin. Julkisoikeudellisiin saataviin kuuluvat kuntien ja muiden julkisten yhteisöjen saatavat. Tällaisia saatavia ovat muun muassa verot ja lupamaksut, sekä julkisten palveluiden maksut, kuten päivä- ja sairaanhoitomaksut. Julkisoikeudelliset velat ovat aina automaattisesti ulosottokelpoisia.
Mikäli saatavaa ei ole erikseen määritelty julkisoikeudelliseksi, on kyseessä yksityisoikeudellinen saatava. Yksityisoikeudellisiin saataviin lukeutuvat esimerkiksi internet- ja puhelinlaskut, työstä tai palvelusta maksettavat palkkiot, vesimaksut, sekä vahingonkorvaukset. Yksityisoikeudellista saatavaa ei voida siirtää ulosottoon ilman tuomioistuimen antamaa lainvoimaista päätöstä.
Hyvä perintätapa
Jokaisen perintää harjoittavan tahon on noudatettava niin kutsuttua hyvää perintätapaa, oli kyseessä sitten velkojana toimiva yksityinen elinkeinonharjoittaja tai perintäfirma. Laki hyvästä perintätavasta on laadittu ehkäisemään ylilyöntejä velkojien taholta ja helpottamaan ongelmatilanteiden ratkaisemista.
Perintä on hyvän tavan vastaista jos:
- Velkoja aiheuttaa velalliselle tarpeetonta haittaa esimerkiksi uhkailemalla, painostamalla, tai käyttäytymällä tätä kohtaan epäasiallisesti.
- Velkojan vaatimat perintäkulut ovat suuruudeltaan kohtuuttomia, tai jos velalliselta veloitetaan ylimääräisiä asiaankuulumattomia kuluja. Perintäkulut eivät saa erikoistapauksia lukuunottamatta ylittää perintälain säätelemiä enimmäissummia. Enimmäissumman ylittäminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos perinnän suorittaminen on vaatinut velkojalta tavallista haastavampia toimenpiteitä.
- Velalliselle valehdellaan velkaan liittyvistä asioista, kuten maksuhäiriömerkinnän syntymisestä.
- Velkoja loukkaa velallisen yksityisyyden suojaa levittämällä velallisen maksutietoja muille kuin asianosaisille tahoille.
- Perintäfirman lähettämästä kirjekuoresta näkyy selvästi ulospäin, että kirje koskee maksamatonta velkaa.
- Maksumuistutus tai -vaatimus lähetetään kuluttajavelalliselle ennen kuin edellisen laskun eräpäivä on umpeutunut.
- Velalliselta peritään vanhentunutta tai lakannutta saatavaa
Velallisella on oikeus maksuvelvollisuutensa kiistämiseen, jolloin perintää ei saa jatkaa. Perintä ei kuitenkaan keskeydy, jos velallinen ei kykene esittämään kiistämisen tueksi tarpeeksi painavia perusteita. Velallinen on myös kerran vuodessa oikeutettu saamaan veloituksetta velkojan laatiman selvityksen velan määrästä korkoineen, perusteineen ja perintäkuluineen.