Lähetä maksumuistutus helposti perintäfirman kautta

Lähetä maksumuistutus helposti perintäfirman kautta – jatkossa perintäyhtiö hoitaa koko prosessin maksumuistutuksesta mahdollisiin myöhempiin toimenpiteisiin. Rahoituspiste toimii yhteistyössä Suomen suurimman täysin suomalaisomisteisen perintäyhtiön kanssa. Lähetä alla oleva lomake, niin saat yhteydenoton perintäalan ammattilaiselta.

Lähetä maksumuistutus helposti ja nopeasti: pääkuva

Ota yhteyttä

Lähetä viesti

Maksumuistutus saadaan eteenpäin, kun otat ensin yhteistyökumppanimme asiakaspalveluun yhteyttä oheisen lomakkeen kautta. Saat mahdollisimman pian lomakkeen lähettämisen jälkeen yhteydenoton perintäalan rautaiselta ammattilaiselta.

Sovi toimeksiannosta

Keskustele tilanteestasi ammattilaisen kanssa ja selvitä avoimet kysymyksesi. Lomakkeen lähettäminen ei sido sinua vielä mihinkään, joten voit solmia toimeksiannon vasta niin halutessasi.

Lähetä saatavan tiedot

Perintätoimet voidaan aloittaa, kun lähetät asiakaspalveluun alkuperäisen laskun tai velan tiedot sekä saatavan perusteen. Perusteena voi olla esimerkiksi myyty tuote/palvelu tai velkakirja.

Asiantunteva perintä parantaa kassavirtaa

Asiansa osaava perintätoimisto on velkojan paras kumppani. Oikein mitoitetut ja ajoitetut perintätoimet takaavat sen, että saat saatavillesi maksun niin pian kuin se suinkin on mahdollista. Perintää ei kannata jättää silloin tällöin lähetettyjen maksumuistutusten varaan, sillä näin toimiessa teet suurta hallaa omalla kassavirrallesi. Aloita perintä lähettämällä maksumuistutus yhteistyökumppanimme palvelun kautta – ota vain yhteyttä oheisella lomakkeella.

Oikea ajoitus

Ajoituksella on erityisen suuri vaikutus kassavirtaan. Itse silloin tällöin lähetetyt maksumuistutukset ovat ääriesimerkki tilanteesta, jossa yrittäjän oma kassa joutuu velallisen vuoksi turhalle koetukselle. Pitkässä juoksussa tämä tarkoittaa myös sitä, että velkojan kevyttä suhtautumista erääntyneisiin laskuihin aletaan käyttää hyödyksi.

Oikein valitut perintätoimenpiteet

Eri tilanteet vaativat erilaisia perintätoimia. Usein on järkevää edetä systemaattisesti vapaaehtoisesta perinnästä oikeudelliseen perintään, mutta joissain tilanteissa asian sovitteluun kannattaa panostaa enemmän aikaa, kun taas toisissa jälkiperintään siirtyminen voi olla kannattavinta. Ammattimainen perintätoimisto osaa valita sellaiset toimet, joilla saatavan kotiuttamisen todennäköisyys pysyy mahdollisimman korkeana.

Uskottava toimija

Perintätoimisto on velallisen silmissä aina uskottavampi toimija, kuin yksittäinen yrittäjä tai yksityishenkilö. Velallinen tietää, että perintätoimisto käyttää kaikki mahdolliset keinot maksun saamiseksi - viimekädessä vaikka tuomioistuimen kautta.

Viestinnän moniosaaja

Perintätilanteet ovat aina herkkiä, joten kommunikoinnin on oltava mahdollisimman sujuvaa. Inhimillisen aspektin lisäksi viestinnässä on huomioitava perinnän tehokkuus sekä lain asettamat määräykset. Perintätoimiston asiantuntijat käsittelevät vastaavia tilanteita joka ikinen päivä, joten voit olla varma, että viestintä on aina huippuunsa hiottua.

Luotettava kumppani

Yhteistyökumppanimme on täysin suomalaisomisteinen perintäyhtiö, joka toteuttaa vuosittain lähes puoli miljoonaa toimeksiantoa. Lisäksi yhtiö on Suomen Perimistoimistojen Liiton sekä Suomalaisen Työn Liiton jäsen.

Mikä on maksumuistutus?

Maksumuistutus on ensimmäinen velalliselle toimitettava kirjallinen ilmoitus erääntyneestä ja
suorittamatta jääneestä maksusta. Yleisin syy maksun viivästymiseen on inhimillinen unohdus tai laskun katoaminen ja ilmoituksen tarkoituksena on nimensä mukaisesti muistuttaa vastaanottajaa saatavan olemassaolosta. Muistutus sisältää muun muassa erittelyn saatavan määrästä, muistutuskuluista ja viivästyskorosta, sekä ohjeet velan maksamiseen.

Mitä muistutuksesta tulee käydä ilmi?

– Velkojan nimi, osoite ja muut yhteystiedot

-Velallisen nimi ja osoite

-Alkuperäisen erääntyneen laskun tiedot, eli laskun numero, eräpäivä, pääoma ja päiväys

-Erittely saatavan alkuperäisestä summasta, muistutuskuluista ja viivästyskorosta

-Velan kokonaissumma ja uusi eräpäivä

-Velkojan tilinumero ja tarvittavat lisäohjeet saatavan maksamiseen

Milloin ja miten maksumuistutus voidaan lähettää?

Maksuttoman muistutuksen lähettäminen sekä yritys- että kuluttajaperinnässä on sallittua heti saatavan eräännyttyä, mutta viiden euron muistutuskulut voidaan periä kuluttajavelalliselta vasta kahden viikon kuluttua alkuperäisen laskun erääntymisestä.
Yritysperinnässä muistutuksen saa lähettää nopeammalla aikataululla, sillä tarkkaa ohjeistusta asiasta ei ole kirjattu perintälakiin. Yleisenä käytäntönä on kuitenkin muistutuksen lähettäminen noin viikon kuluttua laskun eräpäivästä.Mikä on maksumuistutus - Kuvituskuva

Virallinen muistutus lähetetään velalliselle aina kirjeen muodossa. Moni yritys käyttää lisäksi sähköposti- tai tekstiviestimuistutuksia nopeuttaakseen tiedonvälitystä.

Kenen tehtävä maksumuistutuksen lähettäminen on?

Velkoja voi lähettää muistutuksen itse, tai vaihtoehtoisesti ulkoistaa perinnän ammattilaiselle. Tällöin perintään erikoistunut toimija hoitaa muistutusten lähettämisen ja toimeksiannon tehnyt yritys voi käyttää vapautuneet resurssinsa muuhun liiketoiminnan edistämiseen.

Mitä seurauksia maksamatta jätetty maksumuistutus aiheuttaa?

Jos velallinen ei ole maksanut velkaa viimeistään kahden viikon kuluttua muistutuksesta, voidaan tälle lähettää ensimmäinen perintäkirje eli maksuvaatimus. Jotkin yritykset lähettävät ennen perintäkirjettä vielä toisen muistutuksen, mutta tämä ei ole perintälain edellyttämä toimintatapa. Maksuvaatimuksen vastaanottaja saa maksaakseen alkuperäisen pääoman lisäksi perintäkulut. Suorittamaton maksumuistutus ei vielä aiheuta maksuhäiriömerkintää velallisen luottotietoihin, vaan merkintä syntyy vasta oikeudellisen perinnän seurauksena.

Perintätoimet vaiheittain

Perintätoimet voidaan jakaa vapaaehtoiseen ja oikeudelliseen perintään.
Toimenpiteet vaihtelevat riippuen esimerkiksi siitä, onko velallisena yksityishenkilö vai yritys.

1. Maksumuistutus

Kuluttajaperinnässä velkoja voi lähettää velalliselle muistutuskirjeen, kun velan erääntymisestä on kulunut vähintään 14 vuorokautta. Yrityssaatavien kohdalla yleisenä käytäntönä pidetään muistutuksen lähettämistä noin viikon sisällä laskun eräpäivästä. 

2. Vapaaehtoinen perintä

Vapaaehtoisen perinnän tavoitteena on saada velallinen suorittamaan maksamaton velka muistuttamalla tätä saatavan olemassaolosta ilman oikeustoimia. Kuluttajasaatavissa ensimmäinen maksuvaatimus lähetetään, jos maksumuistutus on ollut erääntyneenä vähintään kaksi viikkoa. Mikäli ensimmäisellä maksuvaatimuksella ei ole toivottua vaikutusta, lähetetään kuluttajalle vielä toinen maksuvaatimus ennen oikeudelliseen perintään ryhtymistä.

Yrityssaatavien perinnässä maksuvaatimus voidaan lähettää nopeammalla aikataululla, useimmiten noin viikon sisällä muistutuksen erääntymisestä. Jos velka jää vaatimuksesta huolimatta maksamatta, lähetetään yritysvelalliselle tratta, eli julkisuusuhkainen maksuvaatimus. Tratta luo velalliselle painetta maksun suorittamiseen, sillä maksamattomana se voi johtaa tratan julkiseen protestointiin, jolloin yrityksen maksuhäiriöt tulevat yleiseen tietoon ja niistä ilmoitetaan talousalan julkaisuissa.

3. Oikeudellinen perintä

Saatava siirretään oikeudelliseen perintään, mikäli velalliselta ei saada maksusuoritusta vapaaehtoisen perinnän keinoin. Oikeudellisella perinnällä voidaan viimeisenä keinona hakea käräjäoikeuden toimeenpanoperustetta, joka mahdollistaa velallisen omaisuuden ulosmittaamisen saatavan maksamiseksi. Perintäfirma neuvottelee aina asiakkaan kanssa oikeustoimiin ryhtymisestä, joten perintätoimet eivät välttämättä etene tähän pisteeseen saakka.

Milloin velka vanhentuu?

Velan yleinen vanhentumisaika sekä kuluttaja- että yrittäjäsaatavissa on kolme vuotta. Mikäli saatavalla on ulosottoperuste, eli esimerkiksi tuomioistuimen antama lainvoimainen tuomio, vanhenee velka viidessä vuodessa ulosottoperusteen antamisesta. Vanhentumisaika lähtee juoksemaan laskun alkuperäisestä eräpäivästä. Jos eräpäivää ei ole erikseen määritelty, alkaa saatavan vanhentuminen hetkestä, jolloin kaupan kohde on luovutettu ostajalle tai velkojana toimivan osapuolen suoritusvelvollisuuden katsotaan täyttyneen. Lainmukaista vanhentumisaikaa ei voida muuttaa lyhyemmäksi tai pidemmäksi erillisellä sopimuksella. Tämänkaltainen sopimus on laiton, eikä siten päde oikeudessa.

Velkojan on mahdollista estää saatavan vanhentuminen lähettämällä yleisen vanhentumisajan aikana velalliselle kirjallinen maksumuistutus avoimesta velasta, tai nostamalla kanne saatavasta. Tällöin vanhentumisaika katkeaa ja alkaa jälleen alusta alkuperäisen pituisena. Velan voimassaoloa ei ole kuitenkaan mahdollista pitkittää katkaisutoimenpiteillä ikuisesti, sillä jokaisella saatavalla on lopullinen vanhentumisaika, jonka jälkeen velan perintä ei ole enää laillista. Kahden luonnollisen henkilön välinen saatava vanhentuu lopullisesti 25 vuodessa, ellei velalla ole tuomioistuimesta haettua ulosottoperustetta. Ulosottoperusteen johdosta lopulliseksi vanhentumisajaksi muodostuu 20 vuotta. Yritysten väliset velat ja yritysten kuluttajilta perimät saatavat vanhentuvat 20 vuodessa.

Jälkiperintä estää velkaa vanhenemasta

Joissakin tapauksissa velallinen voidaan todeta tilapäisesti maksukyvyttömäksi, eikä velan aktiivinen perintä ole kannattavaa. Tällöin saatava voidaan siirtää jälkiperintään, jonka tarkoituksena on estää velan vanheneminen. Jälkiperinnän aikana velallisen maksukykyä arvioidaan pitkän ajan kuluessa ja jos tilanteessa tapahtuu muutoksia, on velkojalla mahdollisuus ryhtyä jälleen aktiivisempiin perintätoimiin.

Perintäkulujen enimmäismäärät

Yritysperinnän enimmäiskuluja ei ole erikseen määritelty perintälaissa, mutta kulujen on hyvän perintätavan mukaan oltava kohtuullisia. Yritysperinnän kulut määritellään tapauskohtaisesti ja ne muodostuvat muun muassa velkapääoman, sekä toimeksiannon haastavuuden ja siihen käytetyn työajan perusteella. Asiakaskontaktien säilyttämiseksi velkojana toimivan yrityksen kannattaa pitää kulut maltillisina.

Kuluttajaperinnän osalta lainsäädäntö on tiukempi ja kulujen enimmäismäärät määritellään perintälaissa tarkemmin:

Yksityishenkilölle lähetetty kirjallinen maksumuistutus sisältää aina kiinteän viiden euron perintäkulun saatavan pääomasta riippumatta.

Ensimmäisen perintäkirjeen eli maksuvaatimuksen kulut riippuvat velkapääoman määrästä. Yli tuhannen euron saatavasta lisäkuluja tulee maksettavaksi 50 euroa. Jos velkasumma on sadan ja tuhannen euron väliltä, muodostuu kulujen määräksi 24 euroa. Alle sadan euron saatavasta maksuvaatimuksen vastaanottaja maksaa 14 euron perintäkulut.

Maksumuistutuskulut: kuvituskuvaToisen maksuvaatimuksen kulut ovat 50% ensimmäistä vaatimusta pienemmät. Tuhannen euron ylittävästä velasta vaaditaan 50 euron sijaan 25 euroa ja niin edelleen.

Perinnän kokonaiskuluille on asetettu yläraja, jonka yli kulut eivät saa nousta kuin erityistapauksissa. Perintäkulujen ylärajan ylittäminen voidaan sallia esimerkiksi silloin, jos velkojalle on aiheutunut perinnästä ylimääräisiä kuluja esimerkiksi normaalia suuremman työmäärän vuoksi. Jos kulujen yläraja ylittyy, on velkojan ilmoitettava asiasta velalliselle ja toimitettava tälle erittely perintäkuluista perusteineen. Mikäli velka on suoraan ulosottokelpoinen, ei velalliselta ole luvallista periä enimmäismäärän ylittäviä kuluja. Normaaleissa olosuhteissa kulujen yläraja alle sadan euron saatavissa on 60 euroa, 100 €- 1000 € saatavissa 120 euroa. Yli tuhannen euron velkojen kulukatto on asetettu 210 euroon ja suoraan ulosottokelpoisten saatavien 51 euroon.

Saatavatyypit

Saatavat voidaan jakaa kahteen ryhmään, Julkisoikeudellisiin ja yksityisoikeudellisiin saataviin. Julkisoikeudellisiin saataviin kuuluvat kuntien ja muiden julkisten yhteisöjen saatavat. Tällaisia saatavia ovat muun muassa verot ja lupamaksut, sekä julkisten palveluiden maksut, kuten päivä- ja sairaanhoitomaksut. Julkisoikeudelliset velat ovat aina automaattisesti ulosottokelpoisia.

Mikäli saatavaa ei ole erikseen määritelty julkisoikeudelliseksi, on kyseessä yksityisoikeudellinen saatava. Yksityisoikeudellisiin saataviin lukeutuvat esimerkiksi internet- ja puhelinlaskut, työstä tai palvelusta maksettavat palkkiot, vesimaksut, sekä vahingonkorvaukset. Yksityisoikeudellista saatavaa ei voida siirtää ulosottoon ilman tuomioistuimen antamaa lainvoimaista päätöstä.

Hyvä perintätapa

Jokaisen perintää harjoittavan tahon on noudatettava niin kutsuttua hyvää perintätapaa, oli kyseessä sitten velkojana toimiva yksityinen elinkeinonharjoittaja tai perintäfirma. Laki hyvästä perintätavasta on laadittu ehkäisemään ylilyöntejä velkojien taholta ja helpottamaan ongelmatilanteiden ratkaisemista.

Perintä on hyvän tavan vastaista jos:

-Velkoja aiheuttaa velalliselle tarpeetonta haittaa esimerkiksi uhkailemalla, painostamalla, tai käyttäytymällä tätä kohtaan epäasiallisesti.

-Velkojan vaatimat perintäkulut ovat suuruudeltaan kohtuuttomia, tai jos velalliselta veloitetaan ylimääräisiä asiaankuulumattomia kuluja. Perintäkulut eivät saa erikoistapauksia lukuunottamatta ylittää perintälain säätelemiä enimmäissummia. Enimmäissumman ylittäminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos perinnän suorittaminen on vaatinut velkojalta tavallista haastavampia toimenpiteitä.

-Velalliselle valehdellaan velkaan liittyvistä asioista, kuten maksuhäiriömerkinnän syntymisestä.

-Velkoja loukkaa velallisen yksityisyyden suojaa levittämällä velallisen maksutietoja muille kuin asianosaisille tahoille.

-Perintäfirman lähettämästä kirjekuoresta näkyy selvästi ulospäin, että kirje koskee maksamatonta velkaa.

-Maksumuistutus tai -vaatimus lähetetään kuluttajavelalliselle ennen kuin edellisen laskun eräpäivä on umpeutunut.

-Velalliselta peritään vanhentunutta tai lakannutta saatavaa

Velallisella on oikeus maksuvelvollisuutensa kiistämiseen, jolloin perintää ei saa jatkaa. Perintä ei kuitenkaan keskeydy, jos velallinen ei kykene esittämään kiistämisen tueksi tarpeeksi painavia perusteita. Velallinen on myös kerran vuodessa oikeutettu saamaan veloituksetta velkojan laatiman selvityksen velan määrästä korkoineen, perusteineen ja perintäkuluineen.

Usein kysyttyä

Perintäyritys ei tee päätöstä oikeustoimenpiteiden aloittamisesta yksin, vaan asiasta neuvotellaan aina erikseen asiakkaan kanssa. Oikeudenkäyntiprosessin läpikäyminen ei ole välttämättä vaivan arvoista, jos velan määrä on pieni.

Perintälaissa ei mainita kuinka pitkä väli laskujen lähettämisessä tulee olla, mutta asiakassuhteiden säilyttämisen kannalta hyvän perintätavan noudattaminen on suotavaa. Yleisenä käytäntönä on pidetty muistutuksen tai vaatimuksen lähettämistä noin viikon sisällä edellisen laskun eräpäivästä.

Tekstiviestimuistutusta voi käyttää tehostamaan perintää, mutta sitä ei lasketa viralliseksi muistutukseksi. Virallinen maksumuistutus on aina lähetettävä kirjeitse.