Aloita perintä helposti ja nopeasti verkossa
Perintä niin yksityishenkilöltä kuin yritykseltäkin onnistuu helposti ammattilaisen toteuttamana. Rahoituspiste toimii yhteistyössä kotimaisen ja luotettavan perintäyhtiön kanssa. Siirry yhteistyökumppanimme palveluun alta löytyvien painikkeiden takaa, niin saat toimeksiantosi vireille.
Tee toimeksianto
Perinnän ulkoistaminen kannattaa
Asiansa osaava perintätoimisto on velkojan paras kumppani. Oikein mitoitetut ja ajoitetut perintätoimet takaavat sen, että saat saatavillesi maksun niin pian kuin se suinkin on mahdollista. Perintää ei kannata jättää silloin tällöin lähetettyjen maksumuistutusten varaan, sillä näin toimiessa teet suurta hallaa omalla kassavirrallesi.
Perinnän eteneminen
Yrityssaatavat
1. Maksumuistutus
Laskusaatavan eräännyttyä yritysvelalliselle lähetetään maksumuistutus yleensä kymmenen pankkipäivän kuluttua laskun eräpäivästä.
2. Maksuvaatimus
Mikäli velallinen ei ole tehnyt maksusuoritusta maksumuistutuksen määräaikaan mennessä, lähetetään yritykselle maksuvaatimus. Maksuvaatimus lähetetään useimmissa tapauksissa kymmenen pankkipäivän kuluttua maksumuistutuksen eräpäivän umpeutumisesta. Maksuvaatimuksessa annetaan velalliselle uusi eräpäivä laskun maksamiseen.
3. Tratta
Jos velallinen ei suorita maksua ensimmäisen maksuvaatimuksen eräpäivään mennessä, lähetetään yritykselle tratta eli julkisuusuhkainen maksuvaatimus. Tratta toimii pelotteena velalliselle, sillä sen noudattamatta jättäminen voi johtaa yrityksen maksuhäiriöiden julkistamiseen. Tratan saatuaan velallisella on seitsemän vuorokautta aikaa maksaa lasku ennen saatavien siirtämistä oikeudelliseen perintään. Mikäli velallinen ei suoriudu maksusta tratan määräaikaan mennessä, laskusaatava protestoidaan. Tratta voidaan protestoida julkisesti, jolloin siitä ilmoitetaan talousalan julkaisuissa, kun taas hiljaisen protestoinnin seurauksena maksuhäiriömerkintä näkyy ainoastaan luottotietorekisterissä. Perintäyritys on yleensä yhteydessä yritysvelalliseen ennen protestointia ja informoi tätä protestoinnin seurauksista.
4. Oikeudellinen perintä
Mikäli velallinen ei maksa saatavia vapaaehtoisesti, voidaan velan perimistä jatkaa oikeusteitse. Velkoja toimittaa käräjäoikeuteen haastehakemuksen, jolla pyritään saamaan lainvoimainen päätös saatavan maksamisesta. Oikeudellisen perinnän kesto vaihtelee kunkin käräjäoikeuden käsittelyajoista riippuen ja voi viedä useita kuukausia.
5. Jälkiperintä
Jälkiperintään turvaudutaan tapauksissa, joissa velallisen maksukyky on heikentynyt siinä määrin, ettei saatavia ole mahdollista periä nopealla aikataululla. Jälkiperinnän aikana pidetään huolta siitä, etteivät saatavat pääse missään vaiheessa vanhenemaan.
Kuluttajasaatavat
1. Maksumuistutus
Kaksi viikkoa laskun erääntymisen jälkeen kuluttajavelalliselle lähetetään maksumuistutus, jonka eräpäivä on asetettu 12 päivän päähän. Muistutuksen vastaanottajalta veloitetaan viiden euron kulut.
2. Ensimmäinen maksuvaatimus
Kuluttajavelalliselle lähetetään ensimmäinen maksuvaatimus, kun maksumuistutuksen eräpäivän umpeutumisesta on kulunut kaksi viikkoa, eikä saatavaa ole vieläkään maksettu. Kuluttajavelallinen saa uudet 12 päivää aikaa maksusuorituksen tekemiseen. Ensimmäisen maksuvaatimuksen kulut riippuvat alkuperäisen laskun pääomasta.
3. Toinen maksuvaatimus
Jos velkoja ei ole vastaanottanut maksusuoritusta kahden viikon sisällä ensimmäisen maksuvaatimuksen eräpäivästä, lähetetään velalliselle toinen perintäkirje. Maksuaikaa myönnetään jälleen 12 vuorokautta. Tarpeen vaatiessa perintäyritys on puhelinyhteydessä velalliseen ja kertoo tälle velan maksamatta jättämisen seurauksista.
4. Oikeudellinen perintä
Mikäli kuluttajavelallinen jättää noudattamatta toista maksuvaatimusta, eikä sovi velkojan kanssa velan eräpäivän lykkäämisestä, ryhdytään saatavaa perimään oikeusteitse.
5. Jälkiperintä
Oikeuden todetessa kuluttajavelallisen maksukyvyttömäksi voidaan laskusaatava siirtää jälkiperintään. Velallisen tilannetta seurataan ja jos tämän maksukyvyssä tapahtuu radikaali muutos, aloitetaan oikeudellinen perintä uudelleen.
Saatavan vanhentuminen
Saatavan vanhentuminen tarkoittaa sitä, että velallinen ei ole enää lain mukaan velvoitettu maksamaan saatavaa velkojalle. Saatavan yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta alkuperäisen velan erääntymisestä. Jos perintä on siirtynyt käräjäoikeuteen ja tuomioistuin on antanut ulosottokelpoisen tuomion saatavan maksamisesta, muuttuu vanhentumisaika viiden vuoden pituiseksi.
Velkoja on itse vastuussa siitä, että saatava ei pääse vanhentumaan. Velkoja voi katkaista velan vanhentumisen esimerkiksi velalliselle toimitetulla vapaamuotoisella kirjallisella muistutuksella tai panemalla saatavaa koskevan ulosottoasian vireille. Katkaisemisen jälkeen vanhentumisaika alkaa uudelleen alusta saman pituisena ja se on myös katkaistavissa samoilla menetelmillä.
Velan vanhentumista ei voi kuitenkaan pitkittää loputtomiin, vaan laki määrittelee kaikille yksityishenkilöiden veloille lopullisen vanhentumisajan, jonka jälkeen velallisen vastuu saatavan maksamisesta lakkaa. Jos velkojana toimii yritys tai yhteisö, vanhentuu sopimukseen perustuva velka lopullisesti 20 vuodessa. Tässä tapauksessa velkoja voi katkaista velan vanhentumisen tasaisin väliajoin 20 vuoden ajan, minkä jälkeen saatava lakkaa olemasta, eikä perintää voida enää jatkaa. Mikäli velan molemmat osapuolet ovat yksityishenkilöitä, on lopullinen vanhentumisaika 25 vuotta. Vanhentumisaika lyhenee 20 vuoteen, jos velkojana toimiva luonnollinen henkilö on hakenut saatavalle käräjäoikeuden tuomiolla ulosottoperusteen, tai jos velka on korvaussaatava rikoksesta, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun.
Saatavatyypit
Julkisoikeudelliset saatavat
Julkisoikeudellisia saatavia ovat valtion, kuntien ja kuntayhtymien saatavat, kuten esimerkiksi verot, terveydenhuollon maksut, kirjastojen myöhästymismaksut ja pysäköintivirhemaksut, sekä erilaisten viranomaisilta anottavien lupien maksut. Suurin osa julkisoikeudellisista saatavista on suoraan ulosottokelpoisia, eli ne voidaan siirtää ulosottoon ilman käräjäoikeuden tuomiota.
Yksityisoikeudelliset saatavat
Yksityisoikeudellisia saatavia ovat kaikki muut saatavat, joita ei ole erityislainsäädännössä määritelty julkisoikeudellisiksi. Tyypillisiä yksityisoikeudellisia saatavia ovat muun muassa kauppahintasaatavat, pankkilainat, vesi- ja sähkölaskut, maksut työsuorituksista tai palveluista, sekä vahingonkorvausmaksut. Yksitysoikeudellisen velan perusteena toimii sopimus, sitoumus, tai jokin muu yksityisoikeudellinen velvoite. Yksityisoikeudellisen saatavan siirtämiseksi ulosottoon tarvitaan käräjäoikeuden päätös.
Yritys- ja kuluttajaperinnän erot
- Kuluttajaperintä on yritysperintää huomattavasti tarkemmin säädeltyä. Esimerkiksi kulut ja velalliselle lähetettävien maksukehotusten- ja vaatimusten määräajat ovat kuluttajaperinnässä määritelty laissa tiukemmin. Yritysperinnässä säätely on ollut aiemmin vapaampaa ja velkoja on voinut käyttää perintäkirjeiden eräpäiviä ja perinnän kuluja määritellessään enemmän omaa harkintaansa tapauksesta riippuen. Vuonna 2021 voimaan astui kuitenkin uusi perintälaki, joka tiukensi sääntelyä.
- Saatavien periminen yritykseltä on merkittävästi kuluttajasaatavien perimistä nopeampaa, sillä kevyemmän säätelyn johdosta perintäkirjeet voidaan lähettää pikaisemmalla tahdilla. Esimerkiksi ensimmäinen maksuvaatimus voidaan lähettää kuluttajavelalliselle vasta 14 vuorokautta maksumuistutuksen eräpäivän jälkeen, kun taas yrityspuolen perinnässä aikaväli on 10 päivää.
- Yritysten välisessä perinnässä velkojalla on enemmän keinoja käytössään. Yksi näistä keinoista on tratta, eli julkisuuden uhan sisältävä maksuvaatimus.
- Yrityspuolella perintäfirman riski luottotappioon on suurempi, sillä yritysvelallinen voi hakeutua konkurssiin.
- Yritysperinnän kulut määritellään tapauskohtaisesti perustuen muun muassa toimeksiannon työmäärään ja siitä aiheutuviin kustannuksiin, mistä johtuen se on keskimäärin kuluttajasaatavien perimistä hintavampaa.
Viivästyskorko
Jos velallinen ei suorita maksua laskun eräpäivään mennessä, ryhdytään tältä perimään viivästyskorkoa. Viivästyskorko on sidottu Suomen Pankin ilmoittamaan viitekorkoon viivästyskoron ollessa aina 7,0% viitekorkoa suurempi. Viitekorko aikana 1.7. – 31.12.2020 on 0,0%, joten lain mukainen viivästyskorko samalla aikavälillä on 7,0%. Seitsemän prosentin viivästyskorko pätee vain kuluttajasaataviin, yritysten välisessä kaupankäynnissä viivästyskoron määrä voi sopimuksesta riippuen olla korkeampi. Jos alkuperäiselle velalle on määritelty eräpäivä, lähtee viivästyskorko juoksemaan eräpäivästä lähtien. Mikäli eräpäivää ei ole erikseen määritelty, alkaa viivästyskoron kertyminen 30 päivää laskun lähettämisen jälkeen.
Hyvä perintätapa
Perimistoimet tulee aina suorittaa niin sanotun hyvän perintätavan mukaisesti. Lakiin kirjatut ohjeet edesauttavat molempien osapuolten oikeudenmukaista kohtelua ja ennaltaehkäisevät epäsoveliaiden menetelmien käyttöä.
- Hyvä perintätapa velvoittaa velkojaa antamaan velalliselle ainoastaan totuudenmukaista tietoa perimistoimiin liittyen. Velkoja ei saa esimerkiksi prosessia tehostaakseen valehdella velalliselle seurauksista, joita avoimen laskun maksamatta jättäminen tälle aiheuttaa.
- Velalliselta perittävät kulut eivät saa olla kohtuuttoman suuria, eikä velkoja saa periä velalliselta ylimääräisiä tai turhia kuluja. Perintälaki määrittelee kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäissummat ja näiden kulujen ylittäminen vaatii velkojalta hyvät perustelut, kuten esimerkiksi poikkeuksellisen paljon resursseja vieneet perimistoimenpiteet.
- Velkojan käytöksen velallista kohtaan on oltava aina asiallista huolimatta siitä, kuinka pitkään laskun maksaminen on viivästynyt. Uhkailu, painostus, tai minkä tahansa tarpeettoman haitan aiheuttaminen velalliselle on kiellettyä.
- Velallisen yksityisyyttä on kunnioitettava, eli viivästyneistä maksuista ei saa kertoa esimerkiksi velallisen työnantajalle tai läheisille. Myös maksumuistutukset ja -vaatimukset on lähetettävä sellaisissa kirjekuorissa, joista kirjeen sisältö ei käy selvästi ilmi ulospäin. Kirjeessä saa kuitenkin lukea perintäyrityksen nimi.
- Velkoja ei saa tehdä perintäkäyntejä tai suorittaa perintää puhelimitse klo 20:00 – 07:00, eikä pyhäpäivinä.
- Velalliselle on myönnettävä riittävästi aikaa maksukehotuksen tai -vaatimuksen maksamiseen, ennen kuin seuraava perintäkirje voidaan lähettää. Kuluttajasaatavissa lainmukainen maksuaika molemmille maksuvaatimuksille on 12 vuorokautta.
- Velkoja ei saa käyttää velallisen hankalaa tilannetta hyväkseen myynninedistämistarkoituksissa.
- Vanhentuneiden tai lakanneiden saatavien periminen ei ole luvallista. Jos velkoja on perinyt saatavia vastoin hyvää perintätapaa, ei velallisen tarvitse maksaa tästä aiheutuneita tarpeettomia kuluja.Mikäli velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa, on perintä keskeytettävä. Perusteeton maksuvelvollisuuden kiistäminen ei kuitenkaan johda toimenpiteiden keskeyttämiseen, vaan velallisen on annettava sitä varten pätevät syyt.
- Velallisella on kerran vuodessa oikeus saada velkojalta maksuton selvitys avoimien saatavien kokonaismäärästä ja perusteista, velan koroista ja kuluista, sekä erittely maksamattomista veloista lyhennyksineen. Velallinen voi halutessaan pyytää selvitykset useamman kerran vuodessa, mutta tällöin velkoja saa periä velalliselta ylimääräisistä selvitystoimenpiteistä aiheutuneet kulut.